YLITYS IX – Ei mennyt kuin Strömsössä

Eeppinen saagamme vesistöjen ylityksistä vaellukella on edennyt yhdeksänteen osaansa. Takana on  tiedustelu, suunnittelu, päätös ylittäävalmistautuminen ja ainakin yksi askel kohti jokea. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen.

Vaikka kaikki omat ylitykseni eivät aina olekaan menneet aivan putkeen, olen onnekseni välttänyt suurimmat haverit. Niinpä suurin osa allaolevasta perustuu toisen käden tietoihin ja kokemuksiin.

Ensimmäinen sääntö

Kaiva esiin Linnunradan käsikirja liftareille (mutta älä viivyttele). Sen kannessa lukee suurin, rauhoittavin kirjaimin tärkein neuvo tähän(kin) tilanteeseen:

Nou hätä, nou paniikki

(Oma käännös.) Niin pahaa tilannetta ei olekaan, etteikö sitä voisi panikoimalla pahentaa.

Tärkeysjärjestys

Jos tilanne on paha, yritä pysyä hengissä mahdollisimman pitkään. Virtaavassa vedessä keskellä erämaata, kun kaikki ei ole mennyt putkeen, on monta tapaa päästä hengestään vaikkei olisikaan yksin.

Tämä kuulostaa nyt itsestäänselvältä, mutta hätätilanteessa ihminen ei aina ajattele järkevästi: Jos jokin päätöksesi aiheuttaa hengenvaaran, tee se vain pelastaaksesi henkesi joltain akuutimmalta vaaralta. Esimerkki: jos rinkkasi vetää tai painaa sinua upoksiin, heivaa se. Jos hukut, et voisi vähempää välittää tallella olevista varusteistasi. Jos taas ne hylkäämällä pelastat itsesi hukkumasta, sinulla on elinaikaa kohdata uudet rinkan katoamisesta seuraavat ongelmat.

Arvioi tilanne itse, mutta tämä antaa vähän osviittaa siitä, miten nopeasti erilaiset asiat voivat tappaa, eli prioriteetti sille, mitä tulee vältellä eniten:

  1. Hukkuminen tai kolaus päähän – välitön hengenvaara.
  2. Loukkaantuminen – vähentää kykyä selvitä jatko-ongelmista.
  3. Hypotermia, joka ilmenee voimien loppumisena – tämä voi suoranaisesti tappaa, ja olosuhteet ovat otolliset sen kehittymiselle.
  4. Varusteiden menettäminen – ei aiheuta välitöntä vaaraa, mutta altistaa jatko-ongelmille, etenkin hypotermialle.

Karkeasti voidaan siis todeta, että on vain kolme vaaraa, jotka antavat syyn heivata varusteet: hukkuminen, loukkaantuminen ja voimien loppuminen. Jos varusteita ei tarvitse heivata, tilanne ei ole kovin paha.

Jos kaikesta huolimatta kuitenkin loukkaannut tai voimat loppuvat, pyri rannalle niin nopeasti kuin mahdollista, kamppeiden kanssa tai ilman. Ei väliä, kummalle.

Jalkarauta

Jos jalkasi osoittavat alavirtaan, virta voi työntää säärtäsi niin, että jalkateräsi kiilautuu kivien väliin. Seuraavassa vaiheessa virta saattaa painaa polveasi, kunnes kaadut taaksepäin ylävirran puolelle. Syvemmässä vedessä se voi työntää sinua eteenpäin jalan yli. Huomioi, että selässäsi on rinkka.

Pysy rauhallisena ja pyri säilyttämään tasapainosi. Aivan pohjan tuntumassa virtaus on vähäistä, joten jalan vetäminen taaksepäin on mahdollista. Tue itsesi sauvalla alavirran puolelta, pidä toinen jalka tasapainon vuoksi vastakkaisella puolella (ylävirrassa) ja koukista rauhallisesti jumiin jäänyttä jalkaa polvesta.

Tasapainon menetys

Jos kaadut tai virta kaappaa sinut mukaansa, tulee pyrkiä mahdollisimman nopeasti saamaan tilanne hallintaan. Tämä tarkoittaa joko pohjakosketusta ja pystyyn nousemista tai kelluntaa. Päätä myös heti, yritätkö vielä vastarannalle vai käännytkö takaisin. Myös keskellä jokea voi olla paikkoja, joissa voi levätä hetken.

Pohjanmaan kautta

Jos kaaduit käsillesi matalaan veteen kasvot ylävirtaan päin, eikä pääsi ole veden alla – loistavaa! Itse asiassa ylityksen suunnittelu tähtää usein siihen, että tämä olisi se asento, johon helpoimmin kompuroidaan. Jos virta vie sinua, pysäytä itsesi jaloilla (vähän joustoa polviin) ennen kuin nouset pystyyn ja jatkat matkaa. Säilytä tasapaino ja yritä pitää yläkroppasi kuivana.

Jos vettä on enemmän, voi repun päästää selästä. Reppuun luultavasti kohdistuu nostetta, joten ilman sitä jaloilla voi saada paremman otteen pohjasta. Alavirran puolella kelluvaa reppua voi myös käyttää vastapainona vetäessä itseä pystyyn.

Jos jostain syystä päädyt kulkemaan alavirtaan syvässä vedessä kasvot edellä, kulje jalat edellä ja nojaa taaksepäin virtaa vasten. Pyri rannalle kulkemalla viistosti alavirtaan. Jos jalkasi irtoavat pohjasta, nosta ne ylös ja siirry kohtaan kellunta. Rinkka auttaa.

Suunnittelematon uimareissu

Ylityksen aikana voit astua syvempään koloon ja menettää otteesi pohjasta tai virta voi yksinkertaisesti olla niin voimakas, että se vie mennessään. Tärkeintä on:

  • Pysyä rauhallisena.
  • Pysyä pinnalla.
  • Suojata päänsä.

Pyri selkäuintiasentoon

  • Käännä rintamasuuntasi alavirtaan ja nojaa taakse. On parempi törmätä mahdollisiin esteisiin jalat ja takapuoli edellä. Muista taas jousto, jäykät polvet ovat resepti loukkaantumiselle.
  • Nojaa taakse ja nosta jalat pintaan. Veden alla jalat voivat tarttua johonkin, mikä voimakkaassa virrassa aiheuttaisi välittömän hengenvaaran ja luultavasti pahan loukkaantumisen.
  • Potki ja kauho kohti rantaa alavirran suunnalla. Anna virran viedä. Älä tuhlaa voimia yritykseen uida vastavirtaan tai edes suoraan yli.
  • Välttele kiviä. Olet jo uimassa, joten ajautuminen kauemmas syvempään ja hitaampaan veteen on parempi vaihtoehto kuin törmääminen vauhdilla lohkareeseen.
  • Yritä nousta pystyyn vasta, kun virtaus on kyllin heikko ja saat varman jalansijan.
  • Jos olet pitänyt kiinni rinkasta, mutta et jaksa nostaa sitä vedessä, vedä se rantaan. Jos se on vielä selässäsi, päästä se irti ja anna ajelehtia alavirran puolelle, ennen kuin hinaat. Voit myös käyttää alavirtaan valuvaa rinkkaa tukena auttamaan sinua pystyyn.

Tätä kannattaa käydä mielessään läpi jo rannalla, sillä asentoon voi olla vaikea päästä, etenkin jos ylität kasvot ylävirtaa kohti – kuljettaessa jokseenkin suoraan poikki tämä on helpompaa. Mielikuvaharjoittelukin rannalla auttaa.

Mitäs rinkalle tehdään?

Tätä kannattaa miettiä jo ylitystä suunnitellessa. Yleisesti ottaen varusteiden hukkaaminen erämaassa on huono ajatus. Hukkuminen ja loukkaantuminen ovat tietysti vielä huonompia ajatuksia, mutta kannattaa tehdä kaikki mahdollinen varusteiden säilyttämiseksi, vieläpä suhteellisen kuivina. Rinkka kannattaakin heivata vasta viimeisenä keinona, jos se alkaa viedä sinua holtittomasti tai painaa/vetää veden alle. Tätä vaihtoehtoa kannattaa kuivaharjoitella rannalla. Mutta ensin kannattaa tietysti tehdä kaikki mahdollinen, ettei siihen tilanteeseen edes jouduta. (Reittisuunnittelu ja tiedustelu taas kerran…)

Strategia riippuu yhtäältä olosuhteista – kuten ylityspaikan syvyydestä, leveydestä pohjasta ja alavirrasta – ja toisaalta varustuksesta ja sen pakkaamisesta. Harkitse vaihtoehtojasi tarkkaan suunnitellessasi ylitystä.

Jos rinkka on pakattu suhteellisen vesitiiviiksi, se luultavasti kelluu jonkin verran. Voit hyödyntää tätä ainakin kahdella tavalla, tilanteesta riippuen. Mieti rannalla, miten rinkka käyttäytyisi veden varassa.

Heivaa rinkka

Jos pelkäät sen vetävän sinut veden alle, heivaa se ennakoivasti heti hätätilanteessa. Kaadu hallitusti selällesi, jalat alavirtaan. Pidä rinkan olkaremmistä kiinni toisella kädellä ja ui toisella. Se ei uppoa kuin kivi, ja kamppeesi pysyvät mukana. Varo ettei se ajaudu päällesi.

Jos sinun on pakko uida kaksin käsin, voit päästää rinkan menemään. Ylitystä suunnitellessa arvioi, mitä tapahtuu, jos päästät rinkan irti keskellä jokea. Jos rinkka ajautuu alempana rannalle, irti päästäminen voi olla parempi vaihtoehto. Toisaalta jos rinkka ajatuu paikkaan, josta sitä ei pääse hakemaan, olet pulassa.

Voimakkaassa tai muuten vaarallisessa virrassa rinkka voi olla syytä heivata myös tasapainon takia, ja tasapainoilu on kahlatessa ykkösasia. Rinkka rajoittaa liikettä, lisää virran voiman vaikutusta ja tekee kaikesta paljon raskaampaa. Toisaalta rinkan painaminen selkään, jopa lantiovyöllä, lisää vakautta ja auttaa tasapainoilemaan.

Kelluvaa rinkkaa voi suvannossa käyttää lauttana, josta saa uidessa tukea.

Pidä reppu selässä

Jos taas uskot rinkkasi kelluttavan myös sinua voit käyttää sitä kelluntavälineenä: vedä se mahdollisimman tiukasti kiinni selkääsi, vaikka työntämällä olkaremmejä eteenpäin ja nojaamalla taaksepäin. Rintaremmi on kuitenkin pidettävä auki, ettei se alkaisi kuristaa. Jos rinkan voimasta päädyt ajelehtimaan selkä edellä, tilanne ei ole katastrofi – vaikket näekään taaksesi, rinkka suojaa päätäsi jonkin verran.

Tässä strategiassa on vaaransa. Rinkka päästää joka tapauksessa hieman vettä sisäänsä, ja pitkissä (satoja metrejä) ylityksissä ne voivat vettyä kelluntakelvottomiksi. Voimakkaassa virrassa rinkka taas kasvattaa pinta-alaa ja liikevoimaa, joten virta vie sinua voimakkaammin ja pysähtyminen ja tasapainoon pääseminen on vaikeampaa kuin ilman rinkkaa – suunnilleen samasta syystä kuin kiviltä on vaikeaa tulla turvallisesti alas. Rinkka itse voi myös tarttua johonkin veden alla, jolloin voit jäädä jumiin tai keikahtaa rinkan alle. Joissain asennoissa voimakas virtaus voi tehdä jopa pikalukon avaamisesta vaikeaa.

Tämä mahdollisuus kannattaa joka tapauksessa huomioida jo rinkkaa pakatessa. Kelluva rinkka ei saisi koskaan nousta pään yläpuolelle, tai se alkaa painaa sitä veden alle.

Tässä strategiassa pikalukittu lantiovyö voi jopa auttaa, sillä se antaa rinkalle vakautta ja estää sitä nousemasta pään yläpuolelle. Siinä on riskinsäkin, jos rinkka alkaa upota tai tempoilla. Mitä pahempi virta, sitä suuremmat riskit. Lantiovyötä ei välttämättä ole helppo irrottaa voimakkaassa virrassa. Myöskään rinkan heivaaminen selästä ei välttämättä ole aivan yksioikoista, jos kellut sen varassa. Voit irrottaa ensin toisen olkaremmin, ja päästä se ohitsesti toiselta puolelta. Rintaremmi pitää avata jo rannalla: siihen voi kuristua tai se voi painaa rintaa niin raskaasti, ettet pysty hengittämään.

Yhteenveto

Jos jokin menee vikaan:

  1. Pysy rauhallisena.
  2. Yritä pysyä hengissä mahdollisimman pitkään.
  3. Toimi tilanteen mukaan.
  4. Pyri saamaan tilanne hallintaan ja päästä tasapainoon.

Mitään yleispätevää reseptiä ongelmatilanteisiin ei ole. Jos pääset rannalle elossa ja ehjänä saat olla tyytyväinen. Jos sinulla on vielä kamppeesikin tallella, voit jo onnitella itseäsi. Ja jos kaiken huipuksi satut olemaan sillä rannalla, jolle pyritkin, voit hyvällä omallatunnolla tuulettaa kaikin voimin. Se auttaa pysymään lämpimänäkin.

Olettakaamme, että on päästy kuivalle maalle – ja jopa vastarannalle. Ylitys ei kuitenkaan ole vielä ohi, vaan vielä pitää hoitaa muutama tärkeä juttu. Eikä niitä saa unohtaa, vaikka joutuisi palaamaan lähtörannallekaan.

Osallistu keskusteluun