YLITYS VI – Päätös

Jatkamme sarjaamme vesistöjen ylitys vaelluksella. Olemme suunnitelleet reitin ennen lähtöä, päässeet maastoon, tiedustelleet ylityspaikan ja suunnitelleet miten menemme joesta yli. Ennen kuin kastelemme jalkamme, on tehtävä elintärkeä päätös: lähdetäänkö ylipäätään ylittämään. Toisin sanoen on aika arvioida suunnitelma.

Kysy itseltäsi, onko todella tarpeen mennä yli? Jos on, onko tämä siihen hyvä paikka? Onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen? Harkitse vaaroja. Uskotko, että SINÄ pystyt siihen NYT?

Sovella varovaisuusperiaatetta. Ylittämiseen menee aina pidempään, vesi on kylmempää, virtaus kovempi, joki syvempi ja kivet vähintään puolet liukkaampia kuin olet arvioinut. Ylityksestä ei ole suurtakaan iloa, jos et selviä hengissä.

Tyypillisiä virheitä:

  • Ylittäminen, kun vesi on korkealla.
  • Ajatteluvirheet. Joen toisella puolella odottava auto voi näyttää olevan lähellä… 50 edellistä ylitystä ovat menneet loistavasti…
  • Veden pelko – suunnitelmassa voi olla riskejä, jotka johtuvat yrityksestä pitää jalat kuivina. Voi kuitenkin olla turvallisempaa kastella jalat kuin yrittää pitää ne kuivina esimerkiksi kivillä hyppimällä. Loukkaantuminen tai hukkuminen vastaan märät jalat, kannattaa miettiä.
  • Sään aliarviointi. Sade pahentaa virtausta aina, lisäksi se, samoin kuin tuuli, lisää hypotermian riskiä. Jos ylityksiä on edessä useita tai olet tulossa samaa tietä takaisin, sade voi tehdä jatkosta mahdottoman, ja olisi parempi leirityä odottamaan.

Tässä vaiheessa typeryys – kuten liika itsevarmuus – voi tappaa. Kokeneet vaeltajat ovat vähintään yhtä suuressa vaarassa. Tämä nimenomainen ylitys ei nimittäin piittaa pätkääkään niistä kaikista, jotka olet jo selvittänyt, ja voi koitua kohtalokkaaksi aivan yhtä helposti kuin joku paljon vaativampikin. Yksikin väärä liike voi tappaa. Sinut.

Jos vähääkään epäilet, ettei suunnitelma toimi, hylkää se. Jos suunnitelma tuntuu mistä tahansa syystä huonolta, hylkää se. Jos et ole valmis uimaan, hylkää se. Optimismi on uskoa siihen, että elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa – mutta tuossakaan maailmassa joen ylitys ei välttämättä onnistu. Toiveajattelulle ei ole sijaa. Optimistinkin on paras varautua pahimpaan.

Entä jos hylkäät sunnitelman? Hätä on kaikkea muuta kuin tämän näköinen. Tee uusi suunnitelma, etsi uusi paikka, odota, ota käyttöön B-suunnitelma tai käänny takaisin. Sekin vaatii sisua, että osaa tunnustaa tappionsa.

Kyseessä on elämäsi tähän asti tärkein ratkaisu. Päätös jäädä rannalle voi pelastaa henkesi.

Tämä päätös on varmistin, jonka tarkoitus on estää sinua tekemästä typeryyksiä, ainakaan ajattelematta ensin. Yleisesti ottaen on turvallisempaa pysyä kuivilla. Jos kuitenkin olet varma, että haluat jatkaa, on aika valmistautua ylitykseen.

YLITYS V – Suunnitelma

Sarjamme vesistöjen ylityksestä vaelluksella jatkuu. Olemme jo maastossa ja tiedustelleet paikan, josta voisi yrittää yli. Jos kotiläksyt on tehty, tämän vaiheen pitäisi olla melko helppo.

Ennen kuin lähdet ylittämään jokea, tee suunnitelma.

Kuiva ylitys

Kuiva ylitys on paras. Jos vettä on vähemmän kuin saappaansuuhun, voi ylitystä pitää kuivana. Koeta löytää jonkinlainen silta, tai paikka, jossa pääsee kävelemään yli kiviä pitkin. Muista kuitenkin, että kivet ja puut ovat liukkaita. Älä ota riskejä, tai kuivasta ylityksestä tulee läpimärkä, ja voit lisäksi loukata itsesi. Märät jalat ovat parempi kuin märkä vaeltaja.

Milloin?

Ei ole samantekevää, milloin lähtee kahlaamaan. Syvyys ja virtaus vaihtelevat vuodenajasta, päivästä ja jopa tunnista toiseen. Sateessa tai sen jälkeen – paljonkin sen jälkeen, jos yläjuoksulla on satanut – virtaus voi olla jopa moninkertainen. Veden korkeus voi muuttua nopeastikin. Ukkosmyrskyt, missä niitä esiintyy, ovat todennäköisempiä iltapäivällä. Jäätikköjoet saavat voimansa sulamisesta, ja ovat matalimmillaan aamukahden ja seitsemän välillä, ylimmillään iltapäivällä tai sateen jälkeen. Ota huomioon etäisyys jäätikköön.

Ylitykseen valmisteluineen ja jälkitoimineen menee yllättävän paljon aikaa, eikä pimeys saa painaa päälle. Aamu on hyvä aika: valoa ja lämpöä riittää, eivätkä kilometrit vielä paina päälle. Lämpö on erityisen mukavaa, jos vastarannalle päätyy uimareissun jälkeen. Aamua odottaessa voi vaikka pystyttää leirin.

Reitti

Tutki veden pintaa kahlaamossa ja hahmottele tiedustelutietojen pohjalta reitti, jota aiot kulkea. Päävaihtoehtoja on neljä: ylävirtaan, suoraan, alavirtaan ja mutkitellen. Fysiikan lait ovat voimassa.

Ylävirtaan

Viistosti ylävirtaan kuljettaessa on se hyvä puoli, että näet, minne olet menossa. Jos kompastut, virta vie sinut tulosuuntaasi ja tasapainon säilyttäminen on helpompaa kuin muissa suunnissa. Koska pystyt pitämään asemasi, on seuraavan askelen hahmottaminen helpompaa niin katsomalla kuin tunnustelemallakin. Myös asento on luonteva, koska nojaat eteenpäin virtaan. Toisaalta virtaa vastaan kulkeminen on äärimmäisen raskasta, etenkin syvemmässä vedessä.

Suoraan

Suora reitti on yleensä lyhin, ja sallii liikkumisen suoraan kohti vastarantaa, kohtisuoraan virtaa vasten. Eteenpäin kävellessä on samoja etuja kuin ylävirtaan mennessä, eli näkee ja pystyy tunnustelemaan askeleensa paremmin. Kompastumisesta toipuminen on kuitenkin vaikeampaa, koska jalat ovat virran suhteen samalla linjalla – jos virta vie toisen, toisesta ei ole juuri apua. Toisaalta sivusuunnassa vaeltajan profiili on pienempi ja virtauksen vaikutus siis heikompi.

Alavirtaan

Alavirtaan suuntautuva reitti on hyvä, kun virtaus on voimakkaampi tai vesi syvempää, jolloin ylitys alkaa lähestyä uimista. Alavirtaan kuljettaessa virtaus voi jopa auttaa ylitystä. Menetelmä on kevyempi kuin virran vastustaminen, ja säästää voimia. Virtaus auttaa saamaan kengän alle paremman pidon kuin suoralla reitillä. Jos vesi on syvää ja rinkka kelluu, se voi nostaa irti pohjasta, jolloin päätyy joka tapauksessa alavirtaan.

Ongelmana on, että voimakkaassa virtauksessa kasvot on yleensä pidettävä ylävirran puolella myös alavirtaan kuljettaessa, ja eteneminen tapahtuu takaviistoon. Seuraavaa askelta on vaikea nähdä tai koetella. Syvemmässä vedessä kannattaakin ehkä kääntyä jonkin verran sivuttain, jolloin myös veden vastus pienenee.

Miksi eteneminen kasvot alavirtaan olisi huono ajatus?

  • Vesi osuu jalkoihin takaapäin. Se voi kiilata jalkaterän koloon tai potkaista alta jalan tai kaksi.
  • Sauvaan on nojattava koko painolla, eli tekniikka sopii paremmin yhden tukevan sauvan kanssa. Mikään ei murra virtaa takanasi.
  • Jos kaadut eteenpäin, virta voi alkaa työntää rinkkaa ylitsesi ja se alkaa painaa sinua veden alle.
  • näe, mitä ylävirran suunnalta on tulossa.

Oikein käytettynä tässäkin tyylissä on tosin etunsa: virran vastus on pienempi, näet eteesi ja, jos vesi työntää jalat altasi, putoat takapuolellesi jalat valmiiksi kohti alavirtaa, ja olet siis valmiiksi oikeassa asennossa suunnittelematonta uimareissua varten.

Mutkitellen

Jokea ei välttämättä kannata ylittää yhdellä vedolla. Leveän kahlaamon keskellä voi olla saaria tai särkkiä, joille voi poiketa lepäämään. Näiden reittipisteiden välillä voi olla syytä käyttää eri etenemissuuntia ja -tekniikoita.

Suunnitelma

Hahmottele reitti ja valitse tekniikat, joilla menet yli. Suunittele myös toiminta, jos homma menee mönkään – jos kaadut, juutut tai joudut kääntymään takaisin. Suunnitelmaa tehdessä mieti myös miten aiot pakata tavarasi, mitä pistät jalkaasi ja mitä aiot tehdä, kun olet päässyt kuivalle maalle.

Unohtuiko jotain? Kommentoi!

Seuraavana ylityksen tärkein valinta, eli päätös mennäkö yli vai eikö mennä?