YLITYS VIII – Märkä tie

Eeppinen saagamme vesistöjen ylittämisestä kahlaamalla jatkuu. Ylityspaikka on tiedusteltu, ylitys on suunniteltu, suunnitelma on hyväksytty ja ylitykseen on valmistauduttu. Eikä vieläkään jänistä. Mutta mitä on edessä?

Tasapainoilua.

Kuvittele käveleväsi kivikossa sokkona, rinkka selässä, kun vettä tulee vaakasuoraan. Suunnilleen siltä se tuntuu. Yli on kuitenkin mentävä. Jokainen joki on erilainen, mutta tässä kokoelma käytännön vinkkejä.

Yleistä

  • Tärkeintä on säilyttää tasapaino.
  • Päämäärä on pysyä mahdollisimman lämpimänä. Varsinainen tavoite, eli toiselle rannalle pääseminen on hyvä bonus.
  • Liukkaus alkaa ennen vettä, ja voit loukata itsesi ennen kuin edes kastut.
  • Ensimmäiset askeleet vedessä ovat pelottavimpia, mutta alku on pahin. Kylmään veteen tottuu pian.
  • Vaikka jaloista alkaisi mennä tunto, pysy rauhallisena ja jatka matkaa. Asiaa ei voi auttaa vedessä eikä varsinkaan hosumalla.
  • Etene mahdollisimman nopeasti, mutta älä ota riskejä.
  • Jos alat epäröidä kesken ylityksen, palaa takaisin.
  • Kuuntelemalla voit ennakoida muutoksia virtauksessa ja tuulessa.
  • Pidä tavoite kirkkaana mielessä, ja katso vastarantaa aina kun voit. Se auttaa säilyttämään tasapainon.
  • Tsemppaa itseäsi kuvittelemalla olevasi jo perillä.
  • Viimeiset metrit ovat petollisia. Kivet ovat liukkaita, rannalle nousu voi olla yllättävän hankalaa ja kuiville pääsyn läheisyys voi sumentaa arvostelykykyä.
  • On parempi päästä joesta myöhään kuin ei milloinkaan.

Ylitystapoja

  • Joen voi ylittää monella tyylillä, mutta niille kaikille on yhteistä pyrkimys tasapainon ja tilanteen hallinnan säilyttämiseen.
  • Kävelemällä suoraan eteenpäin – sopii reitin suuntautuessa ylävirtaan tai likimain suoraan sen poikki.
  • Kävellessä suoraan virran poikki, pidä sauvaa ylävirran puolella ylimääräisenä jalkana ja murtamassa virtausta. Nojaa siihen koko painollasi.
  • Hivuttautumalla sivuttain – omiaan, kun virta on voimakas tai reitti muuten suuntautuu alavirtaan.
  • Hivuttautuessa kasvot pidetään ylävirtaa kohti, mutta asento on hieman viisto, ja alavirran puolella oleva jalka on aina edellä.
  • Hivuttautuessa kolmantena jalkana toimivaa, ylävirran puolella olevaa, sauvaa siirretään ensimmäisenä, sitten alavirran puoleista jalkaa sivuttain, ja lopuksi toista jalkaa sivuttain lähemmäs edellistä – ei aivan viereen. Pystyt tukemaan sauvan siirtämistä nojaamalla siihen oman ruumiisi painolla, ja sen ollessa paikallaan se murtaa virran jalkasi edestä. Tarkoitus on estää virtaa työntämästä sinua taaksepäin.
  • Jos syvässä ja leveässä joessa on tasaisehko sorapohja, hivuttautumistekniikaa voi soveltaa loikkimalla virrassa ja antautumalla sen kuljettavaksi. Jos osut kuoppaan, ui kunnes jalkasi tapaavat taas pohjan. Tee vain, kun sinulla on hyvä tuntuma virtaukseen, rinkkasi kelluu jonkin verran ja olet varma, että tiedät mitä teet. Älä yritä tätä kivisessä joessa.
  • Käveltäessä alavirtaan joen poikki, siirretään ensin sauvaa, sitten vuorotellen vastarannalla olevaa jalkaa ja lopuksi toinen jalka sen viereen – ei ohi.
  • Vähänkään vaativammissa ylityksissä kannattaa suunnitella reitti siten, että virta saa työntää alavirtaan. Se säästää voimia.

Reitti

  • Suunnittele askeleesi etukäteen, niin kauas kuin mahdollista.
  • Myötäile virtaa, älä taistele sitä vastaan. Joki on sinua vahvempi, et voi voittaa. Jos virta pakottaa sinut alavirtaan, hyväksy se ja keskity pitämään tasapainosi.
  • Yritä pysyä suunnitellulla reitillä, mutta poikkea tarpeen mukaan. Poikkeaminen tapahtuu luultavammin alavirtaan.
  • Saattaa olla mahdollista levätä keskellä jokea. Voit ehkä nousta saareen, asettua lohkareen yläpuolelle, tai jopa nojautua taaksepäin virtaavaan veteen.
  • Vältä kapeitakin syviä kohtia. Niissä on voimakkaampi virtaus. Muista fysiikan lait.
  • Katso mihin mihin astut. Ellet näe, tunnustele esteitä, kuoppia ja pohjan muotoja.
  • Jos mahdollista, tunnustele jokainen jalan- tai sauvansija ennen kuin lasket painosi sen varaan.
  • Jos pohja on pehmeä ja antaa myöten, siinä voi olla kuoppa.

Kivet

  • Tarkkaile kuohuja ja paikallaan pysyviä aaltoja, niistä voi päätellä vedenalaisten kivien paikan.
  • Ohita esteet, kuten isot kivet, ylävirran puolelta. Pyörteitä on vähemmän, virtaus on usein heikompi ja pohja matalampi. Toisaalta siinä voi myös olla kuoppa, jonka siirtynyt este on jättänyt. Ks. myös akanvirta.
  • Kiveltä kivelle hyppiminen voi olla vaarallisempaa kuin rehellinen kahlaaminen.
  • Kivet ovat liukkaita, limaisia ja kiikkeriä. Vaikka se olisi vakaa astuessasi sille, painopisteesi siiryessä kivi saattaa keikahtaa allasi.
  • Kiville on helppo nousta, mutta painovoiman takia niiltä on vaikea tulla tasapainossa alas.

Sauvat

  • Sauvat toimivat ylimääräisinä jalkoina, jotka auttavat tasapainon säilyttämisessä.
  • Sauvoja siirretään ensin, jalkoja perässä.
  • Yhdellä sauvalla on pienempi vedenvastus kuin kahdella.
  • Jos käytät teleskooppikävelykeppejä, pidempi on parempi.
  • Jos käytät puuta, kolmimetrinen on kömpelö.
  • Siirrä yläruumiisi ja reppusi painopistettä sauvojesi varaan. Ne pysyvät paremmin kiinni pohjassa.
  • Käytä kävelykeppejä vain tasapainoiluun ja painon jakamiseen. Älä nojaa niihin koko painollasi.
  • Yhden sauvan tekniikka: kunnon tukeva ote kahdella kädellä ja vaikka nojaten.
  • Yhden sauvan tekniikka: Pidä sauva ylävirran puolella. Sauva rikkoo virtausta. Mitä jykevämpi sauva, sitä paremmin.

Jalkojen siirtely

  • Taivuta polviasi kevyesti. Se lisää joustavuutta ja vakautta sekä vähentää loukkaantumisvaaraa.
  • Pidä painopiste alhaalla, se auttaa säilyttämään tasapainon.
  • Älä kyykisty, koeta pitää itsesi mahdollisimman kuivana.
  • Virtaus on heikompaa lähellä pohjaa. (Ks. Fysiikan lait)
  • Työnnä jalkojasi ja sauvasi veden läpi lähellä pohjaa, älä nosta niitä vedestä. On helpompi mukautua tasaiseen virtaukseen, kuin horjahtaa joka kerta, kun rikkoo pinnan.
  • Nojaa kevyesti virran suuntaan tasapainottaaksesi sen työntävää vaikutusta.
  • Nojaamalla virtaan voit hyödyntää sen voimaa saadaksesi paremman pidon pohjasta.
  • Jos käännät jalkoja jonkin verran ylävirtaan, veden kohtaama pinta-ala on pienempi ja saat paremman pidon pohjasta. Jos vesi on syvää, kannattaa kuitenkin edetä kylki viistosti virtaa kohti.
  • Siirrä vain yhtä jalkaa tai sauvaa kerrallaan. Mitä enemmän kosketuskohtia pohjaan, sitä vakaampi.
  • Ota pieniä askelia, ettei painovoimakeskipisteesi siirry tukialueen reunalle.
  • Jalat ristissä on resepti kaatumiselle.

Onko jollakulla vielä joku neuvo?

Näillä neuvoilla pääset toivottavasti vastarannalle sen suuremmitta kommelluksitta. Ylitys ei kuitenkaan ole vielä ohi. Vielä on jäljellä jälkipeli. Tai, jos kaikki ei mennyt kuin Strömsössä, vähän enemmänkin.